maanantai 12. toukokuuta 2014

Viikonloppu + Äitienpäivä

Tälle viikonlopulle mahtui kyllä vähän liikaa kaikkea. Olin odottanut Euroviisuja kovasti, piirtänyt arvostelulomakkeita ja ostanut herkkuja. Perjantaina HCllä oli tiedossa pitkään odotettu tapaaminen vanhojen opiskeluystävien kanssa. Olin hiukan kateellinen ihanasta illasta ystävien kanssa, koska omat lähimmät ystäväni ovat kaukana ja käymme muutoinkin vain harvoin ulkona syömässä. HCllä oli hauska ja rentouttava ilta kyllä ihan ansaitusti! :)

Perjantaina soitti sitten myös HCn 13-v. sisko, voisiko hän tulla meille koko viikonlopuksi kylään. No mehän tietysti lupasimme. Olin hänen kanssaan kahdestaan perjantai-illan ja lauantai päivää, kun HC oli kavereiden luona auttamassa remonttihommissa. Viihdyn tytön kanssa hyvin ja meillä on hauskaa tekemistä ja pelailua. Huomasin kuitenkin, että raskauden tuoman jaksamistason laskun myötä ärsytyskynnykseni teinijutuille on huomattavasti madaltunut :D Ei tullut nukuttua päikkäreitä ja illat venyivät viisujen myötä ja muutoinkin.

Lauantaihin toi lisädraamaa se, ettei meille ollut käynyt mielessäkään, että teini ei saisi katsoa viisuja myöhäisen esitysajan vuoksi. Nukkumaanmenoajasta neuvoteltiin moneen otteeseen kotipuolen kanssa ja kotiinlaittamistakin jo vilauteltiin. Noh, kaikki hyvin kuitenkin. Illalla parkkeerasimme lomakkeidemme ja tarkasti jaettujen herkkujemme kanssa sohvalle vieretysten. Annoimme pisteitä ja arvuuttelimme kymmenen parhaan joukkoa. Ilta sujui hyvin yhtä teinille soitettua kasvatuskeskustelua lukuunottamatta. Paras esitys voitti ja saimme kaikki yhtä monta maata oikein Top 10:n joukkoon. (HC leijui tästä pitkään, koska mun pitäisi viisufanina olla muka parempi ennustaja :D)

Sunnuntaina aamulla heräsin (yllätys yllätys) vessahätään ja takaisin sänkyyn kömpiessäni huomasin ihmeekseni, että myös HC on hereillä (oikeasti yllätys). Hän kaivoi tyynynsä alta paketin ja toivotti hyvää äitienpäivää. Olin aivan puulla päähän lyöty. Aivan ihana ja romanttinen ele ja koskettava kortti saivat aikaan onnen itkut heti aamusta. <3 <3 Sain lahjaksi hauskasti kirjoitetun kirjan Vuoden mutsi. Olen kiukutellut HClle koko viikon tukalan oloni takia ja en olisi ehkä lahjoja ansainnut. Aivan paras aamuyllätys, jonka tulen kyllä muistamaan ikuisesti. Ensivuonna äitienpäivänä meitä on jo kolme! <3



Aamupalan jälkeen pakkasimme koiran takakonttiin, teinin takapenkille ja suuntasimme HCn vanhemmille. Olimme luvanneet laittaa ruokaa koko yhdeksälle hengelle (HCn perhe + puolisot), ettei päivänsankarin tarvitsisi viettää aikaansa hellan ääressä. Takana oli voimia vienyt vähäuninen viikonloppu, joten  iso ja äänekäs porukka oli vaativaa seuraa.  Pelasimme koko porukalla peliä Emännät vs. isännät. Säännöistä tuli kinaa vähän väliä, ja hermoja kiristi esimerkiksi se, että joidenkin mielestä HCn olisi pitänyt olla isäntäjoukkueessa!?! Muutoinkin äitienpäiväruokailun lomassa esitetyt terävät kysymykset, mm. miksen voi pakottaa HCtä olemaan leikkaamatta tukkaansa, koska hänellä voisi olla pitkä kaunis tukka, olivat hiukan kiusallisia. (HCllä on ollut koko lapsuuden ja nuoruuden pitkä ja paksu tukka, jonka hän leikkasi lyhyeksi pari vuotta sitten) Päivään mahtui myös muutamia muita mielensäpahoituksia ja mielensäpahoittajia. (Hoh hoijaa) Olipahan taas vierailu.

Oma koti oli illalla ihanan rauhallinen ja hiljainen. Vain oma rakas vieressä. Meillä on toisemme ja yhdessä meidän ei tarvitse kokoajan selittää itseämme tai valintojamme. Me olemme me ja kasvamme kohta yhdellä. <3

-A-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti