Kotiäitiltä kukkuluuruu

Heippa te kaikki jotka jostain syystä käytte vielä tänne kurkkimassa! :D
Blogin kirjoitusinto on ollut kyllä täysi nolla viimeaikoina. Pikku E nukkuu enää niin lyhyitä unia, että sillä välin siivoaa mieluummin asuntoa, laittaa pyykkejä ja täyttää tiskikonetta kuin kaivaa konetta esiin.

Kotona menee kuitenkin mukavasti. Pikku E on nyt neljä ja puoli kuukautta vanha ja oikein tomera pikku neiti. Meillä syödään tissin päälle kaksi kertaa päivässä vähäsen sosetta. Maisteltu on jo bataattia, porkkanaa, perunaa, mangoa ja luumua. Voi sitä sotkun määrää! HC on hiukan taitavampi siistissä syöttämisessä. Onneksi mitään masuvaivoja ei ole syntynyt. Tavaran ulostulo on kyllä huomattavasti hidastunut ja siksi taas luumua on varmaan illalla annettava. Hassu juttu oli se, kuinka Pikku En tuoksu muuttui välittömästi soseiden antamisen jälkeen. Hän ei tuoksu enää vauvalle. Tai siis ihan pienelle vauvalle. Sääli.

Pikku E on todella sosiaalinen tapaus ja useinmiten hyvällä tuulella. Aamu on ihana aloittaa kun pieni syömisen jälkeen leiskauttaa mahtavat hyvän huomenen hymyt. Hymyt tulevat myös silloin kun hän on hetken ollut "yksin" ja äidin naaman saa taas näkyviin.  Tyttö on alkanut viimeaikoina yhä enemmän "jutella" ja nyt myös äitien iloksi kokeilla omaa ääntään eli kiljua. Meistä on ihanaa kun voimme höpötellä joutavia Pikku En kanssa ja HC kyseleekin päivittäin töiden jälkeen tytöltä mitä olemme kotona puuhailleet. Vastauksen tulkinta jää vain aina kuulijalle :D Sosiaalisuudella on myös kääntöpuolensa, eikä hän viihdy kauaa pelkkien lelujen kanssa lattialla. Nytkin kuuluu komennut äkinää tuosta vierestä, joka käskee viihdyttämään. Kylässä äidin naama ei ole ollenkaan kiinnostava. Siellä täytyy etsiä olisiko joku uusi naama jolle voisi vähän hymyillä, nauraa räkättää ja keikistellä. Varsinainen Huomio-Hemuli tuo meidän tyttö :D

Hän on hyvin jäntevä ja liikkuu paljon. Leikkimatolla käännytään heti mahalleen ja siten tuskastutaan kun ei sieltä mihinkään pääse. Sylissä tyttö jaksaa olla vain hetken ja viihtyisi vaikka kokoajan käsin kannateltuna seisoma asennossa. Se on parasta se kun saa tasapainoilla jalkojensa päällä ja ehkä vähän hyppiäkin!

Iltaisin meille saapuu edelleen känkkäränkkä ja tyttö oikein hermostuu, jos tajuaa häntä nukutettavan. Helpommalla pääsee itse, jos vähin äänin heiluttelee tytön uneen sylissä. Ihan vagingossa muka :D Yöllä heräillään syömään noin kolme kertaa.

Katsotan milloin seuravan kerran palataan linjoille. Pikku E istuu nyt sylissä hermostuttuaan lattialla.. Hän on huolestuttavan kiinnostunut ruudusta ja läiskii kirjaimia. Me ei oikein tytkättäisi, että hän katselee ruutua tai telkkaria.

-A-

Meillä tapahtuu

Viimeksi kun kirjoittelin kuulumisia oltiin lähdössä viikoksi lomalle A:n vanhempien luokse, pikku-E:n mummulaan. Lento pikku-E:n kanssa meni mutkattomasti nousuine ja laskuineen. Ei pieni ollu milläsäkään, ja naureskeli vaan lentokoneessa, kun äidit jännäs. Reissussa pikku-E oppi kääntymään selältä vatsalle, koki ensilumen ja käytiin tropiikissa katselemassa kasveja ja perhosia. Hieman pieni ja isommatkin reissussa väsähti, kun piti koko ajan olla niin sosiaalinen ja mummi sekä pappa imivät reissusta kaiken irti. Tottakai sen ymmärtää, kun välimatkaa on useita satoja kilometrejä, eikä liian usein nähdä.

Pikku-E kädet ristissä lentokoneessa

Katseltiin ensilunta ikkunasta

Ihasteltiin perhosia tropiikissa

Reissusta kun kotiuduttiin, niin ollaan rauhotettu sosiaalista elämää ja oltu ihan rauhaksiin. Viime lauantaina aloitettiin vauvauinti ja pikku-E oli tosi mielissään. Tosin uinnin jälkeen oli niin väsyny, että nukahti jo uimalan pukuhuoneessa ja nukkui neljän tunnin päikkärit. Sitten meillä on käynyt sillälailla, että yöheräämiset on lisääntyneet ja pikku-E on muutoinkin ollut hieman kiukkuisempi. Syy tähän on ilmeisesti nälkä. Tissimaito ei enää riitä tyydyttämään nälkää, vaan pitää syödä todella usein. Maitoa onneksi A:lta vielä tulee, ettei sitä tarvitse harmitella. Oltiin ajateltu, että jos siihen puolen vuoden ikään oltaisiin menty pelkällä maidolla, mutta kuten tässä on huomannut niin lapsen kanssa ei paljon parane suunnitella "kuinka sitten toimitaan". Tilanteet tulevat ennen pitkää eteen ja sitten on vaan toimittava sen mukaisesti.  Niinpä meillä eilen keiteltiin neuvolan ohjeesta baataattia ja pistettiin koneella sileäksi, ja maisteltiin lusikallinen. Tänään maisteltiin toisen kerran ja kyllä näytti ihan maistuvan.

Semmosia tällä erää. Pienessä hetkessä sitä tapahtuu paljon ja huomaa, kuinka meidän pienestä vauvasta on kasvanut taas hieman isompi vauva. Hienoa ja samalla hieman haikeaa.

-HC-

Ps. En muistanutkaan kertoa, että pikku-E sai syyskuun alussa serkku-pojan, joka täytti maanantaina jo kuukauden. Hurmaava pieni mies kerrassaan! <3