Ikimuistoinen perjantai osa II

Naimisiin menon lisäksi perjantaihimme sisältyi muitakin hienoja juttuja. Maistraatista lähdettyämme menimme sairaalalle, jossa minulla oli fysioterapeutin kontrolli. Selkä on ollut nyt paljon parempi ja olen edistynyt kuntoutuksessa. Fysioterapeutti oli hieman ihmeissään kuinka paljon joulukuulta tilanteen kanssa ollaan menty eteenpäin. Sain taas uusia neuvoja ja lisäharjotteita. Seuraava kontrolli vasta toukokuussa. Haave ensi syksyksi pelikentille paluusta saattaa hyvinkin käydä toteen.

Fysioterapian jälkeen kävimme aikaa tappaaksemme Lastentarvikkeessa ihmettelemässä. Palasimme sairaalalle tunnin kuluttua sillä meillä oli ultra. Rv 20 ultra ja pikkuisellamme oli kaikki hyvin. A:n toivomuksesta tiedustelimme sukupuolta, mutta pikkuinen istui jalat ristissä ja napanuora vielä jalkojensa välissä. Se jäi sitten yllätykseksi synnytykseen saakka.

Ultrasta päästyämme menimme hienoa päivää juhlistaaksemme ulos syömään. Kävimme samassa ravintolassa kuin kihlapäivänämme. Ehkä siitä tulee meidän "vakipaikkamme".

Iltapäivälle oli vielä ohjelmoitu kummityttöni perheen luona vierailu. Kahvittelimme ja vaihdoimme kuulumisia. Kummityttöni äiti oli ostanut meille tuttavaltaan hienon leikkikaari/matto setin, imetystyynyn ja kassillisen kivan näkösiä, hyväkuntoisia vaatteita. Olimme enemmän kuin kiitollisia! Samalla käynnillä saimme kysytyksi kummityttöni isosiskolta, joka on paras ystäväni (olemme tunteneet koko ikämme, hän on syntynyt päivän myöhemmin kuin minä), tahtoisiko hän tulla lapsemme kummiksi. Hän ilahtui pyynnöstä ja suostui! <3

Illalla kotona kirjoitin A:n vanhemmille sekä omilleni kirjeen lapsen puolesta ja liitin sähköpostiin myös videon.

Hei Mummi & Pappa!

Tänään olen 19 viikkoa ja kuusi päivää vanha. Äiti ja äippä pääsivät
kurkistamaan kuinka minulla polskii yksiössäni. Sormia ja varpaita
löytyy oikea määrä, sydän sykkii vahvasti ja muutoinkin kaikki on kuten
kuuluukin olla. Olen jo yli 20 senttiä pitkä ja painan kätilön kertoman mukaan
303g. Olin rauhallinen ja otin iisisti, kun muut ihastelivat minua ruudulta.
Tiesinhän, että tämä päätyy myös mummin ja papan nähtäväksi.

Äiti olisi kovasti halunnut tietää olenko poika vai tyttö, mutta
ähäkutti..minäpä istuin jalat ristissä ja pidin napanuoraa liaanina kriittisten
alueideni suojana, olenhan häveliäs. Vielä jatkan kesään asti
kasvuani, ja odotan innolla, että pääsen tutustumaan myös teihin.

Rakkaudella lapsenlapsi

-HC-