On se kumma. Napotamme HC:n kanssa melkein nenät vastakkain kotona kaiket päivät. Varsinkin nyt kun hän on ollut sairaslomalla. Silti kummallakin oli tiistaina pala kurkussa ja taisi toiselta kyynelkin vierähtää, kun junat ja nainen oli taas luotuja kulkemaan.
Sukelsin työelämään kaikkien varoitteluista huolimatta kesken opiskelujen pari vuotta sitten ja sille tielle jäin. Teen siis opettajan hommia. Nyt kuitenkin viisaasti yritin ajatella meidän (ja tulevan perhe-elämän) parasta ja valmistua. Palasin siis pelkästään opiskelun pariin, joka fyysisesti sijaitsee eripuolella Suomea. Perhanan Gradu.. Kaikki jotka ovat joutuneet tekemisiin sen pirulaisen kanssa tietävät mistä puhun. Siinä tekemistä vielä riittää. Tänään suoritin viimeisen tentin koko yliopistourallani. (!) Kohtasin käytävillä myös vanhoja oppilaitani jotka olivat jo ennättäneet yliopistoon. Koomista..
Ihana oli vierailla kotipaikkakunnallani. Viettää aikaa vanhempieni kanssa, moikata isovanhempia, juoda kahvia tutussa yliopistokahvilassa, tavata ystäviä ja sylitellä kolme kuukautista kummipoikaani!
Iltajuna kulkee kohti kotia <3 Ei enää kauaa HC!
-Jäsen A-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti