Viikko sitten

Viikko sitten perjantaina olimme aivan varmoja, että lapsemme antaa odotuttaa itseään vielä kauan. Olin voinut koko viikon todella ihmeellisen hyvin. Kävellyt kaupungilla ja käynyt rannalla. Kahtena yönä meillä oli yövieraita. Perjantaipäivä meni kiukutellessa. Olin aivan hirvittävän äkäinen! Joka asia ärsytti ja haastoin riitaa milloin mistäkin pikkujutusta. Illaksi tosin odotin ihania vieraita. Kummipoikani perheineen tuli illalla käymään Kreikan matkalta palattuaan.

Nämä ihanat ystävämme kertoivat, että he olivat riidelleet mm. kalapuikoista sinä päivänä kuin kummipoikani syntyi vuosi sitten. Perheen isä kehoitti meitä vitsaillen riitelemään lisää, jotta synnytys käynnistyisi. Noh, eihän me enää mitään riidelty. Mutta olipa se yllätys kun synnytys sitten yöllä käynnistyikin!! Vinkiksi muillekin odottajille, että jos olo alkaa käydä tukalaksi niin riidelkää ihmeessä! :D

Meillä on mennyt kotona nyt ihan mukavasti! Kahden hankalamman yön jälkeen viimeyö meni aivan nappiin ja ainakin minä olen ollut reippaana. HC saapuu juuri kotiin 12 tunnin työpäivän jälkeen ja veikkaan, ettei ole yhtä pirteä. Meidän Pikku E on aivan valloittavan suloinen, emmekä saa silmiämme irti hänestä. Puhelimen muistissa on jo miljoona kuvaa jokaisesta tähän asti ilmaantuneesta ilmeestä. <3 Tänä aamuna pääsi onnen itku toisen ihanasta vahinkohymystä. Itkua on myös pidättäminen, kun HC kujertaa vauvalle ja hymyilee pohjatonta onnellista hymyä ja rakkautta vauvaa kohtaan. Nyt tuntuu uskomattomalle, miten sitä raskauden aikana viitsi valittaa yhtään mistään...

Hyvää juhannusta kaikille! :)

-A-