keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Meillä tapahtuu

Viimeksi kun kirjoittelin kuulumisia oltiin lähdössä viikoksi lomalle A:n vanhempien luokse, pikku-E:n mummulaan. Lento pikku-E:n kanssa meni mutkattomasti nousuine ja laskuineen. Ei pieni ollu milläsäkään, ja naureskeli vaan lentokoneessa, kun äidit jännäs. Reissussa pikku-E oppi kääntymään selältä vatsalle, koki ensilumen ja käytiin tropiikissa katselemassa kasveja ja perhosia. Hieman pieni ja isommatkin reissussa väsähti, kun piti koko ajan olla niin sosiaalinen ja mummi sekä pappa imivät reissusta kaiken irti. Tottakai sen ymmärtää, kun välimatkaa on useita satoja kilometrejä, eikä liian usein nähdä.

Pikku-E kädet ristissä lentokoneessa

Katseltiin ensilunta ikkunasta
Ihasteltiin perhosia tropiikissa
Reissusta kun kotiuduttiin, niin ollaan rauhotettu sosiaalista elämää ja oltu ihan rauhaksiin. Viime lauantaina aloitettiin vauvauinti ja pikku-E oli tosi mielissään. Tosin uinnin jälkeen oli niin väsyny, että nukahti jo uimalan pukuhuoneessa ja nukkui neljän tunnin päikkärit. Sitten meillä on käynyt sillälailla, että yöheräämiset on lisääntyneet ja pikku-E on muutoinkin ollut hieman kiukkuisempi. Syy tähän on ilmeisesti nälkä. Tissimaito ei enää riitä tyydyttämään nälkää, vaan pitää syödä todella usein. Maitoa onneksi A:lta vielä tulee, ettei sitä tarvitse harmitella. Oltiin ajateltu, että jos siihen puolen vuoden ikään oltaisiin menty pelkällä maidolla, mutta kuten tässä on huomannut niin lapsen kanssa ei paljon parane suunnitella "kuinka sitten toimitaan". Tilanteet tulevat ennen pitkää eteen ja sitten on vaan toimittava sen mukaisesti.  Niinpä meillä eilen keiteltiin neuvolan ohjeesta baataattia ja pistettiin koneella sileäksi, ja maisteltiin lusikallinen. Tänään maisteltiin toisen kerran ja kyllä näytti ihan maistuvan.

Semmosia tällä erää. Pienessä hetkessä sitä tapahtuu paljon ja huomaa, kuinka meidän pienestä vauvasta on kasvanut taas hieman isompi vauva. Hienoa ja samalla hieman haikeaa.

-HC-

Ps. En muistanutkaan kertoa, että pikku-E sai syyskuun alussa serkku-pojan, joka täytti maanantaina jo kuukauden. Hurmaava pieni mies kerrassaan! <3

1 kommentti:

  1. Kiva kuulla teidän kuulumisia! Meillä on niin samanikäinen tyttö (synt kesäkuun lopussa) että täältä lukemalla oon jo pari kertaa "ennakoinut" mitä meille kohta tulee eteen :)
    Täällä on myös unet muuttuneet tosi sirpaleisiksi ja olen itse aikas väsynyt just nyt. Aloinkin jo odottaa että niitä soseita tai puuroja voisi alkaa maistattaa... Myös me aloitettiin viikko sitten vauvauinti ja se olikin huippuhauskaa, ja kyllä uni maistui sen jälkeen koko iltapäivän :)
    Hyvää vertaistukea oli taas tämä kirjoitus, ehkä se siis kuuluu tähän 3kk ikään että ne unet vähän häiriintyy...
    Hyvääjatkoa teille!

    Anna

    VastaaPoista