keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Kotiäitiltä kukkuluuruu

Heippa te kaikki jotka jostain syystä käytte vielä tänne kurkkimassa! :D
Blogin kirjoitusinto on ollut kyllä täysi nolla viimeaikoina. Pikku E nukkuu enää niin lyhyitä unia, että sillä välin siivoaa mieluummin asuntoa, laittaa pyykkejä ja täyttää tiskikonetta kuin kaivaa konetta esiin.

Kotona menee kuitenkin mukavasti. Pikku E on nyt neljä ja puoli kuukautta vanha ja oikein tomera pikku neiti. Meillä syödään tissin päälle kaksi kertaa päivässä vähäsen sosetta. Maisteltu on jo bataattia, porkkanaa, perunaa, mangoa ja luumua. Voi sitä sotkun määrää! HC on hiukan taitavampi siistissä syöttämisessä. Onneksi mitään masuvaivoja ei ole syntynyt. Tavaran ulostulo on kyllä huomattavasti hidastunut ja siksi taas luumua on varmaan illalla annettava. Hassu juttu oli se, kuinka Pikku En tuoksu muuttui välittömästi soseiden antamisen jälkeen. Hän ei tuoksu enää vauvalle. Tai siis ihan pienelle vauvalle. Sääli.

Pikku E on todella sosiaalinen tapaus ja useinmiten hyvällä tuulella. Aamu on ihana aloittaa kun pieni syömisen jälkeen leiskauttaa mahtavat hyvän huomenen hymyt. Hymyt tulevat myös silloin kun hän on hetken ollut "yksin" ja äidin naaman saa taas näkyviin.  Tyttö on alkanut viimeaikoina yhä enemmän "jutella" ja nyt myös äitien iloksi kokeilla omaa ääntään eli kiljua. Meistä on ihanaa kun voimme höpötellä joutavia Pikku En kanssa ja HC kyseleekin päivittäin töiden jälkeen tytöltä mitä olemme kotona puuhailleet. Vastauksen tulkinta jää vain aina kuulijalle :D Sosiaalisuudella on myös kääntöpuolensa, eikä hän viihdy kauaa pelkkien lelujen kanssa lattialla. Nytkin kuuluu komennut äkinää tuosta vierestä, joka käskee viihdyttämään. Kylässä äidin naama ei ole ollenkaan kiinnostava. Siellä täytyy etsiä olisiko joku uusi naama jolle voisi vähän hymyillä, nauraa räkättää ja keikistellä. Varsinainen Huomio-Hemuli tuo meidän tyttö :D

Hän on hyvin jäntevä ja liikkuu paljon. Leikkimatolla käännytään heti mahalleen ja siten tuskastutaan kun ei sieltä mihinkään pääse. Sylissä tyttö jaksaa olla vain hetken ja viihtyisi vaikka kokoajan käsin kannateltuna seisoma asennossa. Se on parasta se kun saa tasapainoilla jalkojensa päällä ja ehkä vähän hyppiäkin!

Iltaisin meille saapuu edelleen känkkäränkkä ja tyttö oikein hermostuu, jos tajuaa häntä nukutettavan. Helpommalla pääsee itse, jos vähin äänin heiluttelee tytön uneen sylissä. Ihan vagingossa muka :D Yöllä heräillään syömään noin kolme kertaa.

Katsotan milloin seuravan kerran palataan linjoille. Pikku E istuu nyt sylissä hermostuttuaan lattialla.. Hän on huolestuttavan kiinnostunut ruudusta ja läiskii kirjaimia. Me ei oikein tytkättäisi, että hän katselee ruutua tai telkkaria.


-A-


2 kommenttia:

  1. Ihanaa lukea kuulumisia teidän pikkuvauva-arjesta. Suurimmalla osalla lukemistani blogeista, bloggaaminen jää vauvan syntymän myötä, eikä ihme. Vielä 6,5kk pitäisi jaksaa odotella oman pikku nyytin syntymää. Paljon kaikkea hyvää teidän perheelle :)
    Yt, Äiti ja Mama

    VastaaPoista
  2. Täällä yksi innokas lukija ilmottautuu! <3: Gertrude

    VastaaPoista